Alla olevalla videolla tunnelmia Lyngenin reissusta. "Aamulla heräsimme ja söimme aamupalan. Sitten lähdimme nousemaan vuorelle. Illalla tulimme takaisin, söimme ja menimme nukkumaan"
Heräsin aamulla melkeenpä ennen kukon laulua ja lähin testaan firman puolesta lainaksi saatua läskipyörää, Konan Wo:ta.
Asfaltilla isorenkainen ihmetyksen aihe ei ole mukavuusalueellaan; ajo on hidasta ja ohjattavuus ikäänkuin pakottaa voimallisesti kääntymään suuntaan, mihin rengas osoittaa. Mahdollisesti vain tottumiskysymys ja isojen renkaiden mukanaantuova ominaisuus. Onneksi matka kämpiltä Ounasvaaran talvikävelyreitille ei ole pitkä ja polun ensimmäisen jyrkän osuuden jälkeen ajo tuntui yllättävän hauskalta.
4´´ leveät renkaat kantoivat myös polun ulkopuolella leijailevan pehmeästi eikä jousitusta osannut kaivata, koska suuret kumit ja matalat paineet pehmensivät kyytiä. Alamäkeen WO:lla sai tykittää huolella jarrujen "hitauteen" tottumisen myötä.
Tällä hetkellä en näe järkeä ostaa itelle läskipyörää, eli fatbikeä vaan tyydyn 29´´ jäykkäperään ja maantiefillariin. Totta tätä kapistusta pitää vielä kesällä testata ennen lopullista tuomiota. Suosittelen ehdottomasti Kona WO:ta ensimmäistä läskipyörää suunnittelvalle henkilölle, joka haluaa olla hieman varovainen budjetin suhteen, mutta kaipaa seuraa muiden kaksipyöräisten joukkoon.
Ulos katsoessa ilma on mitä masentavin: maaliskuun alku ja keli on sekoitus syksyn ja loppukevään sävyjä.
Toivon todella, että jonkinlaista kohennusta tulis keliin, ettei tartte vielä vaihtaa pyörän nastarenkaita tavallisiin.
Rovaniemi, 7.3.2014
Olkoot keli mimmonen hyvänsä niin mie ainaki lähen Pyhälle Freek´end:iin kilpailemaan ja nauttimaan vapaalaskusta. Erittäin mukava lisä on, että myös Jenna, Joel ja Jennan siskon perhe lähtee mukaan mökkeileen ja kuluttamaan hoidettuja rinteitä.
http://ski.pyha.fi/tapahtumat/?mainid=7366
Pari viikkoa sitten poikien mökkireissu päätty minun osalta lyhyeen, kun menin selvinpäin horjahtamaan ja käsi pamahti saunan pukuhuoneen oven ikkunasta läpi. Jonkinmoinen 7cm leveä ja 3cm syvä vekki tuosta kehkeytyi. Nopiasti pyyhe kireäksi käsivarren ympärille, ettei verta roiskuis turhan paljon ja pojat puki ensimmäiset vaatteet, mitkä sattu kohalle. Kelkalla sitten järven toiselle puolelle, mistä ambulanssi tuli noutamaan yllättävän nopeasti. Sairaalassa lääkäri tikkas ensin lihaksen kiinni ja sitten vielä päältä ihon.
Onneksi tulevana maanantaina saapi jo mennä töihin ja saa taas urheilla.
Oon lukassu sairasloman aikana enemmän kirjoja, entä viimisen puolen vuoden aikana yhteensä. Tätä kirjoittaessa perehdyn vapaalaskun maailmaan lukemalla Vapaa Lasku - kirjaa.
Reilun kuukauden päästä tankataan Mikon kans Hondan tankki täyteen ja suunnataan Lyngeniin, Norjaan, jossa osallistutaan Freeride Boot Camp:lle. Tiedossa ois kahdeksan päivää laskemista, mutta ennen kaikkea
käytännön perehtymistä lumiturvallisuuteen, reittien valintaan ja vuorilla liikkumiseen. ( www.frbc.fi ) Alla videota näistä maisemista.
Työpäivä peruuntu -30 asteen pakkasen vuoksi eilen sunnuntaina, mutta aurinko paisto niin maan hemmetin komeasti, että pakkohan se oli laittaa pyörän kumehin paineet kohilleen ja suunnistaa Ounasvaaran talvikävelyreitille.
Reitti alkaa aivan Jätkänkynttilän sillan kupeesta nousemalla jyrkästi kohti näköalatornia ja laavua. Tästä eteenpäin polulta ei voi eksyä ja seuraava etappi on Sky Hotel.
Kohtuu rauhassa ja ylhäässä yksinäisyydessä sitä sai kurvailla ja välillä pysähtyä nauttimaan maisemistakin. Ensimmäinen kunnon maastolenkki talvella minun pyöräilyharrastuksen aikana. Jospa sitä uusis saman reitin seuraavilla vappailla.
Onhan siitä jo kohta kolme viikkoa, kun kotiuduttiin takaisin Espanjan lämmöstä takaisin Suomeen. Ei sillä, että täälläkään kylmää olisi ollut; itseasiassa juuri reissun aikana Lapissa taisi olla kuuminta koko Euroopassa.
Joskus elämä potkii päähän, mutta reissun aikana potkuja aiheutti vaan Joel.
Joksu tutkaili Rovaniemen esitettä ja varmaan mietti, että eihän tää oo nyt yhtään oikein päin.
Majotuttiin äidin, isän, Jennan ja Joelin kanssa tuttavaperheeltä vuokratussa kolmiossa, koska ei oikein hotellielämä inspiroi.
Bussistaki tuli kuva napattua.
Benalmadenan satamaa.
Kaksi Kesä-Esaa Rovaniemeltä terve!
Voin suositella sydämmellisesti kaikille Espanjan etelärannikolle eksyviä käymään El Sabor - ravintolassa Torremolinoksessa. Jennan sanoja lainatakseni, sieltä sai muun muassa maailman parasta suklaakakkua.
Viikon päästä ollaan koko perheen voimin Espanjassa, mutta ei täällä Lapissakaan kovin kurjaa ole auringon paistaessa pilvettämältä taivaalta ja elohopean kiiriessä +20 asteeseen.
Tulin ostanaaksi Kona Kahuna 29" renkailla olevan etujousitetun moostopyörän maaliskuun lopussa ja sen jälkeen kilometrejä on kertyny noin 450km. Ei oikeen malta olla pois Ounasvaaran mettistä vaikka tokihan se on hyvä välillä lepopäiviäki piettää ja leikkiä Joelin kanssa. Alkaa olemaan hiljalleen pyörään käytetyt pennit kannattanu, koska autolla ajaminen jääny niin vähälle ja nyt bensan sijasta palaa läski.
Viime viikolla päästiin Jennan ja Joelin kanssa nauttimaan Kemijärven mahottomon komeasta maisemasta kavereiden mökille. Olihan nuo koiratki otettuja ku saivat kaks päivää temmeltää ilman hihnaa pihalla. Mikäpäse siinä oli grillatessa, saunoessa ja MM-kisoja katsoessa. Jokohan sitä pitäis alkaa pakkaamaan, ettei vaan mitään oleellista jää kotia. Vauvan kanssa ku reissuun lähtee, pittää kyllä miettiä paljon enemmän esimerkiksi lentojen välisiä odotuksia ym, mutta eipä tuo paljon hidasta tai rajota! Mukavaa kesää kaikille.